.

Sanas­to

All | Latest | A E H J K L M O P S T V
The­re are cur­rent­ly 45 names in this directory
A

Amma­til­li­nen tut­kin­to
Amma­til­li­sen tut­kin­non voi suo­rit­taa amma­til­li­ses­sa oppi­lai­tok­ses­sa tai oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­se­na työ­pai­kal­la. Amma­til­li­sia tut­kin­to­ja ovat amma­til­li­nen perus­tut­kin­to, ammat­ti­tut­kin­to ja eri­koi­sam­mat­ti­tut­kin­to. Amma­til­li­nen perus­tut­kin­to antaa ammat­tia­lan työs­sä tar­vit­ta­vat perus­tai­dot eli sii­tä on hyvä aloit­taa, jos ei ole aikai­sem­paa kou­lu­tus­ta eikä työkokemusta.

Monil­la aloil­la ulko­mail­la suo­ri­tet­tu tut­kin­to on päte­vä, mut­ta joil­la­kin aloil­la täy­tyy hakea tut­kin­non tunnustamista.

Ammat­ti­liit­to
Ammat­ti­liit­to val­voo jäsen­ten­sä etu­ja työ­suh­teen aika­na ja aut­taa hei­tä kai­kis­sa työ­uran vai­heis­sa. Ammat­ti­lii­tos­ta saa neu­vo­ja ja tie­to­ja esi­mer­kik­si pal­kas­ta sekä työn­te­ki­jän oikeuk­sis­ta ja vel­vol­li­suuk­sis­ta työ­elä­mäs­sä. Suo­mes­sa suu­rin osa työn­te­ki­jöis­tä kuu­luu oman alan­sa ammattiliittoon.

Ansio­luet­te­lo (CV)
Ansio­luet­te­lo eli CV (cur­ricu­lum vitae) on työn­haun asia­kir­ja, jon­ka työn­ha­ki­ja työ­ha­ke­muk­sen lisäk­si työ­nan­ta­jal­le. Ansio­luet­te­loon mer­ki­tään työn­ha­ki­jan työ­ko­ke­mus ja kou­lu­tus aikajärjestyksessä.

Ansio­si­don­nai­nen päi­vä­ra­ha
Jos työn­te­ki­jä jää työt­tö­mäk­si tai lomau­te­taan, hänen täy­tyy ilmoit­tau­tua työt­tö­mäk­si työn­ha­ki­jak­si TE-toi­mis­toon. Jos työn­te­ki­jä kuu­luu työt­tö­myys­kas­saan, hän voi hakea ansio­si­don­nais­ta päi­vä­ra­haa. Sen suu­ruu­teen vai­kut­ta­vat työn­te­ki­jän tulot.

Auk­to­ri­soi­tu kään­tä­jä
Auk­to­ri­soi­dut kään­tä­jät teke­vät lail­li­ses­ti päte­viä kään­nök­siä, mut­ta he eivät lail­lis­ta asia­kir­jo­ja. Viran­omai­set edel­lyt­tä­vät usein auk­to­ri­soi­dun kään­tä­jän vah­vis­ta­mia kään­nök­siä, kos­ka ne ovat sama­nar­voi­sia kuin alku­pe­räi­set asiakirjat.

E

Enna­kon­pi­dä­tys
Enna­kon­pi­dä­tys tar­koit­taa veroa, joka pidä­te­tään pal­kas­ta­si ja jon­ka mää­rään vai­kut­taa palk­ka. Enna­kon­pi­dä­tyk­sen suu­ruus näkyy vero­kor­tis­ta, joka täy­tyy toi­mit­taa työ­nan­ta­jal­le pal­kan­mak­sua varten.

Enter Fin­land ‑pal­ve­lu
Enter Fin­land on Migrin säh­köi­nen pal­ve­lu, jon­ka kaut­ta voi hakea oleskelulupaa.

H

Hen­ki­lö­kort­ti
Hen­ki­lö­kor­til­la voi todis­taa hen­ki­löl­li­syy­ten­sä esi­mer­kik­si viran­omais­ten kans­sa asioi­des­sa. Hen­ki­lö­kort­tia hae­taan Poliisilta.

J

Jat­ko­lu­pa
Jat­ko­lu­pa voi­daan myön­tää kor­kein­taan nel­jäk­si vuo­dek­si. Kun työn­te­ki­jä hakee jat­ko­lu­paa ennen kuin voi­mas­sa ole­va oles­ke­lu­lu­pa umpeu­tuu, hän saa jat­kaa työn­te­koa koko hake­muk­sen käsit­te­lyn ajan. Työn­te­ki­jän täy­tyy hakea jat­ko­lu­paa myös sil­loin, kun hän vaih­taa työ­paik­kaa toi­sel­le toi­mia­lal­le voi­mas­sa ole­van oles­ke­lu­lu­pan­sa aikana.

K

Koe­ai­ka
Koe­ai­ka voi olla kor­kein­taan kuusi kuu­kaut­ta. Koe­ai­ka­na työ­so­pi­mus on mah­dol­lis­ta pur­kaa molem­min puo­lin, mut­ta perus­teet eivät saa olla syr­ji­viä tai epäasiallisia.

Kausi­työ­lu­pa
Kausi­työ­lu­pa eli kausi­työ­vii­su­mi tai kausi­työ­to­dis­tus on voi­mas­sa enin­tään 3 kuu­kaut­ta puo­len vuo­den aikana.

Kausi­työn­te­ki­jän oles­ke­lu­lu­pa
Lupa antaa EU:n ulko­puo­lel­ta tule­val­le työn­te­ki­jäl­le oikeu­den teh­dä Suo­mes­sa kausi­luon­tois­ta työ­tä, joka kes­tää taval­li­ses­ti 3 – 9 kuu­kaut­ta. Jos työ kes­tää pitem­pään, työn­te­ki­jä voi hakea joko jat­ko­lu­paa kausi­työ­hön tai pitem­pi­kes­tois­ta työn­te­ki­jän oles­ke­lu­lu­paa. Työn­te­ki­jä voi jat­kaa kausi­työs­sä saman työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­ses­sa uuden luvan käsit­te­lyn ajan.

Kausi­työn­te­ki­jä
Kausi­työn­te­ki­jä on EU-mai­den ulko­puo­lel­ta tule­va hen­ki­lö, joka työs­ken­te­lee kausi­työs­sä Suo­mes­sa ja palaa sen jäl­keen koti­maa­han­sa. Kausi­työ kes­tää yleen­sä 3 – 9 kuu­kaut­ta. Kausi­työn­te­ki­jä voi siir­tyä Suo­mes­sa vaki­tui­seen työ­hön, mut­ta hän ei saa aloit­taa vaki­tuis­ta työ­tä ennen kuin on hake­nut ja saa­nut työn­te­ki­jän oleskeluluvan.

Kela-kort­ti
Kela-kor­til­la eli sai­raus­va­kuu­tus­kor­til­la saa Kela-kor­vauk­sen resep­ti­lääk­keis­tä aptee­kis­sa ja hoi­dos­ta monil­la yksi­tyi­sil­lä lää­kä­ria­se­mil­la. Kela-kort­tia voi hakea Kelal­ta, kun muut­taa ulko­mail­ta Suomeen.

L

Lupa­ku­vaa­mo
Lupa­ku­vaa­mot voi­vat tal­len­taa pas­si­ku­vat suo­raan Polii­sin valo­ku­va­pal­ve­li­mel­le, jos asia­kas niin halu­aa. Pas­si­ku­va saa olla kor­kein­taan 6 kuu­kaut­ta van­ha, kun hae­taan pas­sia tai henkilökorttia.

M

Migri
Migri eli Maa­han­muut­to­vi­ras­to käsit­te­lee ja rat­kai­see maa­han­tu­loon, maas­sa oles­ke­luun, pako­lai­suu­teen ja Suo­men kan­sa­lai­suu­teen liit­ty­vät asiat. Viras­to toi­mii Suo­men sisä­mi­nis­te­riön alaisuudessa.

O

Oles­ke­lu­lu­pa
EU:n ulko­puo­lel­ta tule­va hen­ki­lö tar­vit­see oles­ke­lu­lu­van, kun hän halu­aa oles­kel­la Suo­mes­sa pitem­pään kuin 90 päi­vää. Oles­ke­lu­lu­pa voi­daan myön­tää esi­mer­kik­si työs­ken­te­lyn, per­he­suh­tei­den, opis­ke­lun, paluu­muu­ton tai ihmis­kau­pan uhrik­si jou­tu­mi­sen perusteella.

Oles­ke­lu­lu­paa on hel­poin­ta hakea säh­köi­ses­ti Enter Fin­land ‑pal­ve­lus­sa. Hake­muk­sen käsit­te­ly kes­tää 1 – 4 kuukautta.

Oles­ke­lu­lu­pa per­he­si­teen perus­teel­la
Oles­ke­lu­lu­van saa­neen hen­ki­lön per­heen­jä­se­net voi­vat hakea oles­ke­lu­lu­paa per­he­si­teen perus­teel­la. Lupaan sisäl­tyy rajoit­ta­ma­ton oikeus teh­dä työ­tä ja opiskella.

Oppi­so­pi­mus
Oppi­so­pi­mus on amma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen muo­to, jos­sa suu­rin osa opis­ke­lus­ta tapah­tuu teke­mäl­lä työ­tä työ­pai­kal­la. Kou­lu­tuk­seen kuu­luu myös teo­riao­pin­to­ja oppilaitoksessa.

P

Palk­ka­las­kel­ma
Palk­ka­las­kel­ma tai palk­ka­kuit­ti on vapaa­muo­toi­nen doku­ment­ti, jon­ka työ­nan­ta­ja antaa työn­te­ki­jäl­le pal­kan­mak­sun yhtey­des­sä. Työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jän tie­to­jen lisäk­si las­kel­mas­sa täy­tyy olla seu­raa­vat tiedot:

  • työ­suh­teen alka­mis­päi­vä, työ­eh­to­so­pi­mus, työ­ai­ka ja palkkausperuste

  • pal­kan­mak­su­päi­vä

  • pal­kan ja enna­kon­pi­dä­tyk­sen määrä

  • työn­te­ki­jän elä­ke­mak­sun, työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sun ja sai­raus­va­kuu­tuk­sen päi­vä­ra­ha­mak­sun määrä.


Päte­vyys­kort­ti, ammat­ti­pä­te­vyys
Monis­sa työ­teh­tä­vis­sä tar­vi­taan päte­vyys­kort­te­ja tai ammat­ti­pä­te­vyyk­siä, jot­ka osoit­ta­vat kun­kin ammat­tia­lan osaa­mis­ta. Päte­vyyk­siä voi hank­kia osal­lis­tu­mal­la kou­lu­tuk­siin, jot­ka kes­tä­vät yleen­sä päi­vän tai pari. Osaan kou­lu­tuk­sis­ta voi osal­lis­tua etä­nä verkossa.

Per­heen yhdis­tä­mi­nen
Suo­mes­sa esi­mer­kik­si työn­teon vuok­si asu­van hen­ki­lön per­heen­jä­se­net voi­vat hakea oles­ke­lu­lu­paa per­he­si­teen perus­teel­la. Per­heel­lä tar­koi­te­taan täs­sä puo­li­soa ja alle 18-vuo­tiai­ta lap­sia. Luvan saa­mi­nen edel­lyt­tää, että per­heen toi­meen­tu­loe­del­ly­tys täyttyy.

Puhe­lin­nu­me­ro
Suo­ma­lai­sen puhe­lin­nu­me­ron voi hank­kia joko puhe­li­no­pe­raat­to­ril­ta tai R‑kioskilta. Pre­paid-liit­ty­män puhe­ai­ka mak­se­taan etu­kä­teen. Puhe­li­no­pe­raat­to­ril­ta han­kit­ta­van mat­ka­pu­he­lin­liit­ty­män käy­tös­tä las­ku­te­taan jäl­ki­kä­teen. Puhe­lin­liit­ty­mään kan­nat­taa lait­taa pal­ve­lu­nu­me­ro- ja palveluviestiesto.

Pysy­vä oles­ke­lu­lu­pa
Pysy­vä oles­ke­lu­lu­pa voi­daan myön­tää, kun työn­te­ki­jä jat­kaa työn­te­koa Suo­mes­sa jat­ko­lu­van jäl­keen­kin. Työn­te­ki­jän täy­tyy hakea pysy­vää lupaa ennen kuin hänen jat­ko­lu­pan­sa umpeutuu.

S

Sään­nel­ty ammat­ti
Sään­nel­lys­sä amma­tis­sa toi­mi­mi­seen tar­vi­taan lain mukaan tiet­ty kou­lu­tus, tut­kin­to tai amma­tin­har­joit­ta­mi­soi­keus. Täl­lai­sia ammat­te­ja on esi­mer­kik­si ter­vey­den­huol­los­sa, ope­tusa­lal­la, sosi­aa­li­huol­los­sa, elin­tar­vi­kea­lal­la, lii­ken­teen alal­la ja pelas­tusa­lal­la. Jos päte­vyys täl­lai­seen ammat­tiin on han­kit­tu ulko­mail­la, täy­tyy tut­kin­to tun­nus­taa ennen kuin työ­tä saa teh­dä Suomessa.

T

Työ­suh­de
Työ­suh­de syn­tyy, kun työn­te­ki­jä tekee työ­tä työ­nan­ta­jal­le tämän joh­don ja val­von­nan alai­se­na. Yleen­sä työ­suh­tees­ta sovi­taan työsopimuksessa.

TEM054-loma­ke
TEM054-loma­ke on työ­nan­ta­jan pakol­li­nen lii­te työn­te­ki­jän oles­ke­lu­lu­pa­ha­ke­muk­seen. Tulos­ta ja täy­tä loma­ke. Käyt­täes­sä Työ­nan­ta­jan Enter Fin­land -pal­ve­lua, loma­ket­ta ei tar­vit­se erik­seen täyttää.

Toi­meen­tu­loe­del­ly­tys
Työn­te­ki­jäl­le voi­daan myön­tää oles­ke­lu­lu­pa, jos hänen toi­meen­tu­lon­sa on tur­vat­tu. Pal­kan täy­tyy olla alan työ­eh­to­so­pi­muk­sen (TES) mukai­nen tai nou­dat­taa työ­teh­tä­vän yleis­tä palk­ka­ta­soa. Mini­mi­palk­ka on 1252 euroa kuu­kau­des­sa (vuon­na 2020). Pal­kan lisäk­si toi­meen­tu­loe­del­ly­tyk­seen las­ke­taan yri­tys­tu­lot, varal­li­suus ja elä­ke sekä lap­si­li­sä, lap­sen hoi­to­tu­ki, ela­tus­tu­ki, opin­to­ra­ha ja asu­mis­tu­ki. Kun työn­te­ki­jä hakee jat­ko­lu­paa, viran­omai­nen tar­kas­taa, että toi­meen­tu­loe­del­ly­tys on täyt­ty­nyt ensim­mäi­sen oles­ke­lu­lu­van aikana.

Jos työn­te­ki­jän per­he muut­taa muka­na, myös per­heen toi­meen­tu­lon täy­tyy olla tur­vat­tu. Toi­meen­tu­loe­del­ly­tys täyt­tyy suu­rin piir­tein seuraavasti:

  • per­heen 1. aikui­nen 1000 euroa ja 2. aikui­nen 700 euroa

  • per­heen 1. lap­si 500 euroa, 2. lap­si 400 euroa, 3. lap­si 300 euroa, 4. lap­si 200 euroa ja 5. lap­si 100 euroa.


 

Tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­va työ­suh­de
Tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­va työ­suh­de tar­koit­taa vaki­tuis­ta, jat­ku­vaa työ­suh­det­ta. Työn­te­ki­jä voi irti­sa­nou­tua työ­pai­kas­ta yleen­sä kuu­kau­den irti­sa­no­mi­sa­jal­la. Työ­nan­ta­ja saa irti­sa­noa työn­te­ki­jän vain, jos sii­hen on lais­sa hyväk­syt­ty syy.

Tun­nis­tau­mi­nen
Kun hen­ki­lö hakee oles­ke­lu­lu­paa, hänen täy­tyy tun­nis­tau­tua ennen kuin hake­mus ote­taan käsi­tel­tä­väk­si. Hen­ki­lö voi tun­nis­tau­tua koti­maan­sa Suo­men-kon­su­laa­tis­sa. Jos hen­ki­lö on Suo­mes­sa, hän voi tun­nis­tau­tua Migrin palvelupisteessä.

Tut­kin­non tun­nus­ta­mi­nen
Tut­kin­non tun­nus­ta­mi­nen tar­koit­taa pää­tös­tä sii­tä, mil­lai­sen kel­poi­suu­den toi­ses­sa maas­sa suo­ri­tet­tu tut­kin­to antaa, kun hen­ki­lö hakee työ­tä tai opis­ke­lu­paik­kaa Suo­mes­ta. Pää­tök­sen tekee yleen­sä viran­omai­nen tai oppilaitos.

Työ­eh­to­so­pi­mus (TES)
Työ­eh­to­so­pi­mus eli TES on työn­te­ki­jä­jär­jes­tön ja työ­nan­ta­ja­jär­jes­tön väli­nen sopi­mus. Sii­nä sovi­taan alan ylei­sis­tä työ­eh­dois­ta, joi­ta ovat esi­mer­kik­si palk­ka, lomat ja muut edut. Työ­so­pi­muk­ses­sa täy­tyy mai­ni­ta, min­kä alan työ­eh­to­so­pi­mus­ta työ­pai­kal­la noudatetaan.

Työ­hy­vin­voin­ti
Työ­hy­vin­voin­ti tar­koit­taa, että työ on tur­val­lis­ta, ter­veel­lis­tä ja tuot­ta­vaa. Työ­hy­vin­voin­tia lisää­vät esi­mer­kik­si hyvä joh­ta­mi­nen, hyvä ilma­pii­ri työ­pai­kal­la ja se, että työ vas­taa työn­te­ki­jän ammat­ti­tai­toa ja osaamista.

Työ­nan­ta­jan Enter Fin­land ‑pal­ve­lu
Työ­nan­ta­jan Enter Fin­land ‑pal­ve­lus­sa työ­nan­ta­ja voi täyt­tää oman osuu­ten­sa työn­te­ki­jän oles­ke­lu­lu­pa­ha­ke­muk­seen ja mak­saa hake­muk­sen työn­te­ki­jän puo­les­ta. Lue pal­ve­lus­ta lisää Migrin net­ti­si­vuil­ta.

Työn­te­ki­jän oles­ke­lu­lu­pa (TTOL)
Työn­te­ki­jän oles­ke­lu­lu­pa antaa EU:n ulko­puo­lel­ta tule­val­le hen­ki­löl­le oikeu­den oles­kel­la Suo­mes­sa ja teh­dä työ­tä vaki­tui­ses­ti. Hel­poin­ta on hakea lupaa säh­köi­ses­ti Migrin Enter Fin­land ‑pal­ve­lus­sa. Hake­muk­sen käsit­te­ly kes­tää yleen­sä 1 – 4 kuukautta.

Työn­te­ko-oikeus
EU:n  ulko­puo­lel­ta tule­va hen­ki­lö saa aloit­taa työt, kun hän saa myön­tei­sen pää­tök­sen oles­ke­lu­lu­vas­ta. Ensim­mäi­nen oles­ke­lu­lu­pa on voi­mas­sa yleen­sä yhden vuo­den. Ilmai­sua käy­te­tään usein puhe­kie­les­sä, kun puhu­taan työn­te­ki­jän oleskeluluvasta.

Työ­so­pi­mus
Työn­te­ki­jä ja työ­nan­ta­ja teke­vät kir­jal­li­sen työ­so­pi­muk­sen, jos­sa sovi­taan työ­teh­tä­vis­tä, pal­kas­ta ja muis­ta työ­suh­teen ehdois­ta. Työn­te­ki­jän oles­ke­lu­lu­paa ei voi hakea ilman työsopimusta.

Työt­tö­myys­kas­sa
Jos työn­te­ki­jä jää työt­tö­mäk­si tai lomau­te­taan, hän voi hakea ansio­si­don­nais­ta päi­vä­ra­haa työt­tö­myys­kas­sas­ta. Työt­tö­myys­kas­saan voi liit­tyä esi­mer­kik­si oman ammat­ti­lii­ton kautta.

Työt­tö­myy­se­tuus
Jos työn­te­ki­jä jää työt­tö­mäk­si tai lomau­te­taan, hänen täy­tyy ilmoit­tau­tua työt­tö­mäk­si työn­ha­ki­jak­si TE-toi­mis­toon. Sen jäl­keen hän voi hakea työt­tö­myy­se­tuut­ta Kelas­ta. Arki­kie­les­sä käy­te­tään myös sanaa työttömyyskorvaus.

Työ­tur­val­li­suus
Työ­tur­val­li­suus tar­koit­taa, että työ­pai­kal­la pyri­tään estä­mään tapa­tur­mat, vam­mat ja sai­ras­tu­mi­nen. Työ­nan­ta­jan täy­tyy huo­leh­tia sii­tä, että työn­te­ki­jät voi­vat työs­ken­nel­lä ja liik­kua työ­pai­kal­la turvallisesti.

V

Verot
Vero­ja mak­sa­vat kaik­ki, jot­ka teke­vät vaki­tuis­ta työ­tä Suo­mes­sa. Kausi­työs­sä vero­ja ei tar­vit­se mak­saa. Suo­mes­sa verot käy­te­tään yhtei­seen hyvään, kuten ter­vey­den­huol­lon, kou­lu­jen ja mui­den jul­kis­ten pal­ve­lui­den ylläpitämiseen.

Vah­va säh­köi­nen tun­nis­tau­tu­mi­nen
Säh­köi­sis­sä viran­omais­pal­ve­luis­sa täy­tyy käyt­tää vah­vaa tun­nis­tau­tu­mis­ta. Se tar­koit­taa, hen­ki­lö toden­taa hen­ki­löl­li­syy­ten­sä verk­ko­pank­ki­tun­nuk­sil­la tai mobii­li­var­men­teel­la tai varmennekortilla.

Var­hais­kas­va­tus
Var­hais­kas­va­tuk­sen pal­ve­lui­ta ovat alle kou­lui­käis­ten las­ten päi­vä­hoi­to ja esio­pe­tus. Päi­vä­hoi­dos­ta peri­tään koh­tuul­lis­ta mak­sua, jon­ka suu­ruus riip­puu per­heen tulois­ta. Esio­pe­tus on ilmais­ta. Lap­si voi osal­lis­tua var­hais­kas­va­tuk­seen heti muu­tet­tu­aan Suo­meen, vaik­ka hänel­lä ei vie­lä oli­si oleskelulupaa.

Vero­kort­ti
Vero­kor­tis­sa on enna­kon­pi­dä­tys­pro­sent­ti eli vero­pro­sent­ti ja euro­mää­räi­nen tulo­ra­ja, johon saak­ka enna­kon­pi­dä­tys on voi­mas­sa. Työn­te­ki­jä tilaa vero­kor­tin Vero­hal­lin­non pal­ve­lu­pis­tees­tä ja toi­mit­taa sen työ­nan­ta­jal­le pal­kan­mak­sua varten.

Vuo­kra-asun­to
Suo­mes­sa vuo­kra-asu­mi­nen on ylei­nen asu­mis­muo­to. Vuo­kra-asun­to on ympä­ri­vuo­ti­seen asu­mi­seen tar­koi­tet­tu huo­neis­to, jos­ta vuo­kra­lai­nen mak­saa vuo­kra­nan­ta­jal­le vuo­kraa joka kuu­kausi. Vuo­kran lisäk­si vuo­kra­lai­nen mak­saa yleen­sä  vesi­mak­sun ja tar­vit­taes­sa myös auto­paik­ka- ja sau­na­mak­sut. Vuo­kra­lai­sen täy­tyy teh­dä myös säh­kö­so­pi­mus säh­köyh­tiön kans­sa. Säh­köyh­tiö las­kut­taa käy­te­tys­tä säh­kös­tä jälkikäteen.